Pellonmuotoilu

Pellonmuotoiluun käytämme 7,0 m leveää Mara-maansiirtolanaa. Ennen pellon muotoilua pinnanmuodot kartoitetaan ajamalla pelto läpi noin 10 metrin välein. Tämän jälkeen tehdään pellonmuotoilusuunnitelma OptiSurface-ohjelmalla. Tarkoituksena on muotoilla pelto siten, ettei siihen jää notkoja. Vedenvirtausnopeus pyritään pitämään eroosiorajan alapuolella, jolloin veden imeytyminen maahan on tasaista. Pelto voidaan myös muotoilla siten, että ylimääräinen vesi virtaa pellolta pois. Asiakkaan toiveet kyetään yleensä toteuttamaan järkevillä maansiirtomäärillä GPS- järjestelmän ja OptiSurface-ohjelmiston avulla. 3D-GPS menetelmän suurin etu on, että pinnanmuodot voivat olla ”pyöreitä”, mikä vähentää maansiirtomääriä, leikkauksia ja täyttöjä. Asiakas saa pitävän kustannusarvion ennen varsinaisten maansiirtotöiden aloittamista.

Yleisin huolenaihe ja ennakkoluulo liittyy ruokamultakerroksen ohenemiseen korkeissa kohdissa. Vuosien kokemuksella voimme kuitenkin todeta huolen olevan aiheeton. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat yleensä hyvin pienille alueille ja niille on usein jokin selitys kuten ojanperkuumaat. Leikatuissa kohdissa menetetty sato tulee notkokohtien parantuessa moninkertaisesti takaisin.

Peltoprofiilit

Alkuperäinen topografia

Leikkaus- ja täyttökorkeudet

Muotoiltu topografia

Muotoilematon pelto

Muotoiltu pelto

Jankkurointi

Pellon kuohkeutus tehdään Evers-jankkurilla, jossa terämalli on juuri oikeanlainen – maata nostattava, ei sekoittava. Tutkimme pellon tiiviyden penetrometrillä, jonka mukaan työsyvyys valitaan. Jankkurointitraktorissa on käytössä RTK-GPS järjestelmään perustuva automaattiohjaus. Ajolinjat tallennetaan muistiin ja mahdollisesti jatkossa tehtävät jankkuroinnit voidaan kohdistaa joko samaan paikkaan tai edellisen jankkuroinnin väliin.

 

Täsmäkalkitus

Pellon sadontuottokyvyn kannalta on olennaista kyetä saavuttamaan oikea kationitasapaino pellon jokaisessa kohdassa. Sen merkitys korostuu nykyään, koska peltolohkoja on yhdistetty erilaisista viljelytaustoista. Toisinaan täsmäkalkitus on tarpeen myös geologisista syistä tapahtuneen vaihtelun korjaamisessa.

Lannoitteen levitys

Rakeisenlannoitteen levitykseen käytämme Bögballe MW2 Base -pintalevitintä. Levitin on varustettu vaaka-anturilla, reunalevityksellä, lohkoautomatiikalla ja kasvustosensoreilla. Lohkoautomatiikka säätää levittimen heittokuviota niin, ettei päällekkäislevitystä tule.

Nestemäisen lannoitteen levitykseen käytämme Hardi Twin Commander ruiskua. Ruiskussa on 28 m työleveys, lohkoautomatiikka ja VRA-määränsäätö.

Ag Leader OptRx-sensorit mittaavat reaaliaikaisesti kasvuston vihermassaa. Lannoitteen määrää säädetään vihermassan perusteella. Tekniikka toimii erinomaisesti niin leipäviljojen valkuaistäydennykseen kuin huippusatoja tavoiteltaessa jaetun ja täsmennetyn lannoituksen keinoin.

Perunalla esimerkiksi kaliumsulfaatin levitys kannattaa tehdä juuri ennen perunan taimettumista maan kaliumluvun funktiona. Koetoiminnan tuloksena olemme löytäneet oikeat levitysmäärät ja -ajankohdat tavoitesatotasojen mukaan.

Lapiomuokkaus

Lapiomuokkain tekee perus- ja kylvömuokkauksen yhdellä ajokerralla. Lapiomuokkaimen työtavalle on ominaista, ettei se muodosta alleen tiivistymiä, vaan sillä voidaan mahdollisesti syntyneet kyntöanturat. Kyntöanturan poistaminen mahdollistaa veden luonnollisen liikkumisen maassa sekä ylös että alaspäin. Kasvin juuret pääsevät kasvamaan maassa esteettömästi ja kykenevät hyödyntämään entistä paremmin syvemmällä olevan veden ja maan ravinnevarat. Esimerkiksi lannoitteena annettu kalium on usein rikastuneena kyntöanturan alapuolella sijaitsevaan hienompijakoiseen maakerrokseen.

Lapiomuokkauksen yhteydessä voimme suorittaa nestemäisen tuotteen paikkakohtaisen annostelun.

Scroll to Top